Ammattivedonlyöjä voitti Verohallinnon KHO:ssa: myös hävityt vedot saa vähentää
10/6/2026
Suomalainen vedonlyöjä eli vedoilla perheineen yli kymmenen vuotta. Verottajan laskelmissa hänen vuoden 2020 tulonsa olivat kuitenkin moninkertaiset siihen nähden, mitä tililtä oikeasti löytyi. Neljän vuoden kiistan jälkeen korkein hallinto-oikeus on asettunut pelaajan puolelle.
KHO antoi 1.10.2026 ennakkopäätöksen KHO:2026:79. Sen mukaan riittävän laajaa ja suunnitelmallista vedonlyöntiä voidaan pitää tuloverolain tarkoittamana tulonhankkimistoimintana. Silloin verotuksessa saa vähentää kaikki pelipanokset, myös hävittyihin vetoihin menneet.
Voittoa 41 000 euroa, verottaja lisäsi tuloihin 112 000
Vuonna 2020 pelaaja löi 2 145 vetoa vedonvälittäjillä, jotka toimivat ETA-alueen ulkopuolella. Panoksia kertyi 365 606 euroa ja palautuksia 406 713 euroa. Nettovoittoa jäi siis noin 41 100 euroa, mikä tarkoittaa reilun 13 prosentin tuottoa pelatulle pääomalle. Pelaaja ilmoitti tämän summan veroilmoituksellaan, ja alkuperäisessä verotuksessa hänen verotettavaksi ansiotulokseen vahvistettiin noin 33 300 euroa.
Syyskuussa 2022 Verohallinto oikaisi verotuksen pelaajan vahingoksi. Sen tulkinnan mukaan vähentää sai vain ne panokset, jotka oli laitettu voittaneisiin vetoihin. Hävittyjen vetojen panokset jäivät huomiotta, ja ansiotuloihin lisättiin 112 369 euroa. Lisäksi pelaajalle määrättiin 1 154,60 euron veronkorotus.
Kaksi hylkäystä ennen KHO:ta
Pelaajan valitus ei mennyt helposti läpi. Verotuksen oikaisulautakunta hylkäsi oikaisuvaatimuksen helmikuussa 2024 ja vetosi aiempaan ennakkopäätökseen KHO 2022:60. Lautakunnan mukaan vedonlyöjä ei itse osallistu peliin, joten tulo ei synny hänen omasta taidostaan.
Helsingin hallinto-oikeus päätyi joulukuussa 2025 samaan lopputulokseen. Se piti jokaista vetoa erillisenä tapahtumana. Hävitty panos ei sen mukaan ollut tuottanut veronalaista tuloa, joten sitä ei voinut vähentää.
Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö meni KHO:ssa vielä pidemmälle. Sen mielestä hävityt panokset olivat tulon käyttämistä eli verotuksessa vähennyskelvottomia elantomenoja, samaan tapaan kuin vaikkapa asuntonsa vuokra.
Taito ja tuuri samassa paketissa
KHO ei hyväksynyt tätä linjaa. Tuomioistuin myönsi, että vedonlyönnissä on aina mukana sattumaa. Pelaajan menestys perustui kuitenkin myös tiedonhankintaan ja vedonlyöntimarkkinoiden tuntemukseen.
Taustat olivat poikkeukselliset. Pelaaja keskittyi suomalaiseen jalkapalloon ja erityisesti ottelunaikaisiin vetoihin peleissä, joista ei ollut tv-lähetystä tai striimiä. Hän etsi analyysin avulla kohteita, joissa vedonvälittäjän kerroin oli hinnoiteltu liian korkeaksi. Kesän kiireisimpinä viikkoina työtunteja kertyi 50–100, hiljaisempinakin kausina 30–50.
Laajuus ja suunnitelmallisuus ratkaisivat. KHO:n mukaan pelaaja oli toiminut tuloverolain tarkoittamassa vakaassa tulonhankkimistarkoituksessa. Pelaaja itse olisi halunnut, että toiminta katsotaan elinkeinotoiminnaksi, mutta sitä KHO ei hyväksynyt. Perusteena oli, että pelaaja käytti muiden tarjoamia vedonlyöntipalveluja eikä harjoittanut omaa liike- tai ammattitoimintaa.
Vedonlyöjää avustanut verojuristi Miika Härkönen Verotieto Oy:stä pitää ratkaisua periaatteellisesti merkittävänä. Hänen mukaansa vedonlyönnissä on aiemmin usein ajateltu, että sattuman läsnäolo estää automaattisesti tappiollisten pelien kulujen vähentämisen. Pokerissa linja on ollut toinen jo pitkään. Nyt vetoja voidaan arvioida yhtenä kokonaisuutena eikä jokaista erikseen.
Mitä pelaaja sai?
KHO kumosi Verohallinnon oikaisun sekä oikaisulautakunnan ja hallinto-oikeuden päätökset. Pelaaja saa vähentää ansiotuloistaan kaikki 365 606 euron panokset sekä jo aiemmin hyväksytyt työmatkakulut. Veronkorotus poistui, ja Verohallinto joutuu maksamaan pelaajan oikeudenkäyntikulut KHO:ssa, yhteensä 5 820 euroa.
Muut pelaajan vaatimat kulut, kuten työhuone-, puhelin- ja nettikulut, lehtitilaukset ja otteluiden pääsyliput, palautettiin oikaisulautakunnan arvioitaviksi. Niistä päätös on siis vielä tekemättä.
Kenen kannattaa tarkistaa oma verotuksensa?
Päätös ei koske jokaista, joka lyö vetoa ulkomaisella sivustolla. Ratkaisevaa olivat toiminnan laajuus, pitkäjänteisyys ja analyyttisyys, eikä satunnainen harrastaja todennäköisesti täytä näitä ehtoja.
Jos vedonlyönti on kuitenkin ollut vakavasti otettavaa ja verottaja on hylännyt hävittyjen vetojen panokset, oikaisua kannattaa harkita. Määräaika on pääsääntöisesti kolme vuotta verovuotta seuraavan vuoden alusta. Vuoden 2023 verotusta koskeva vaatimus on siis jätettävä viimeistään tämän vuoden lopussa.
Miksi ETA-raja ratkaisee
Koko kiista syntyi siitä, että ETA-alueella järjestettyjen rahapelien voitot ovat Suomessa verovapaita, mutta ETA-alueen ulkopuolelta tulevat voitot verotetaan ansiotulona. Kun Suomen lisensoitu rahapelimarkkina avautuu vuonna 2027, ETA-sääntöjen piirissä olevien pelien merkitys suomalaispelaajille kasvaa entisestään.
KHO ratkaisi tänä syksynä myös toisen rahapelaamista koskevan tapauksen. Siinä nettipelaajan hävittyjen pelien panoksia sai vähentää rajatusti.
Lähteet: KHO:2026:79, Taloustaito
